tiistai 25. helmikuuta 2014

Daim-suklaa

Mantelimaidosta jäi runsaasti mantelipurua tai mantelijauhetta. Kuivasin mantelijauheen uunissa ja suljin sen lasipurkkiin odottamaan myöhempää käyttöä. Desin verran mantelia sain kuitenkin jo menemään kotitekoiseen Daimiin. Täytyypä sanoa että vetää vertoja kaupan suklaalle, niin hyvää siitä tuli! Rapsahtava kinuski sai aavistuksen parempaa ja paahtuneempaa makua omassa kattilassa. Lopputulos oli.. koukuttava.


- - - - - - - - - - - -


Tarvitset:

3 rkl voita
3 rkl tummaa siirappia
1 dl sokeria
1 dl mantelijauhetta
1 rkl kaakaojauhetta

150 g maitosuklaata


Sulata paksupohjaisessa kasarissa voi. Lisää perään loput aineet maitosuklaata lukuunottamatta.

Sekoita seosta koko ajan miedolla lämmöllä 20-30 minuuttia, kunnes kinuskimassa alkaa kiinteytyä ja irtoaa kattilan reunoilta.

Kaada massa leivinpaperin päälle ja levitä rivakasti ohueksi levyksi. Huomioi että karkkimassa jähmettyy nopeasti.

Sulata suklaa vesihauteessa ja levitä jäähtyneen levyn päälle. Leikkaa tai taita paloikisi.






keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Chiavanukas

Chia on vienyt sydämeni ihan täysin. Chiansiemenissä itsessään on hyvin mieto maku (mieheni mukaan se maistuu jauhoille, ja allekirjoitan tämän). Siemeniä voi lisätä sellaisenaan mm. juomiin, leipätaikinaan ja puuron päälle. Uusi juttu minulle on valmistaa chian siemenistä vanukasta. Vanukas tekeytyy nesteen kanssa koostumukseltaan sopivaksi kun sen antaa lepäillä jääkapissa yön yli. Aamulla sitä saakin jo herkutella sellaisenaan tai hedelmäsalaatin kaverina. Kokeilkaa rohkeasti. Miedon makuinen vanukas kaipaa seurakseen reippaita makuja, joten pakastemarjat tai hedelmät saa hupenemaan nopeasti vanukkaan kaverina.


- - - - - - - - - - - -


tarvitset:

2,5 dl mantelimaitoa
3 rkl chian siemeniä
1 tl hunajaa
ripaus himalajansuolaa

Sekoita kaikki aineet kannelliseen purkkiin tai rasiaan. Ravista. Nosta jääkaappiin tekeytymään noin 12 tunniksi.




Vanukas säilyy jääkaapissa muutaman päivän.





tiistai 18. helmikuuta 2014

Mantelimaito

Vielä en ole täydellistä hurahdusta kokenut pähkinä- ja siemenmaidoista. Halusin kuitenkin kokeilla mantelimaidon valmistusta ja ainakin vähän hurahtaa tietoisesti terveellisemmän ruokavalion puolelle.

Mantelimaitoa käytetään tavallisen maidon tavoin. Erityisesti se sopii henkilöille keillä on maitoallergia. Mantelimaito on täyteläisen pehmeää, pähkinäisen makuista ja raikasta. Sellaisenaan maku voi olla tylsä, mutta sekaan on helppo lisätä makuaineita: vaniljansiemeniä, muutama chai-teen lehti tai appelsiininkuoriviipale. Mantelimaitoa voi sujauttaa smoothien joukkoon, kahviin.. minne ikinä keksitkään sen sopivan. Itsetehty mantelimaito säilyy kylmässä kolme päivää. Mantelimaitoa voi myös pakastaa ja näin käyttää myöhemmin.

Ennakoi mantelimaidon valmistuksessa 12-24 tunnin liotusaika manteleille.


- - - - - - - - - - - -


Mantelimaito

tarvitset:

2,7 dl kuorellisia luomumanteleita
7,5 dl kylmää vettä


Liota manteleita 12-24 tuntia kunnes ne ovat oikein pehmeitä. Kaada mantelien liotusvesi pois ja huuhtele ne hyvin.

Kaada mantelin blenderiin tai riittävän isoon kulhoon mikäli käytät sauvasekoitinta. Kaada joukkoon vesi ja anna surista usean minuutin ajan.

Siivilöi seos tiheäreikäisen siivilän läpi ja painele lusikalla mantelimaito kulhoon. Itse käytin puhdasta harsokangasta, jonka läpi pusersin maidon kulhoon.





Mantelimaidosta jää mantelipurua, joka on helppo käyttää uudelleen. Levitä kostea mantelipuru leivinpaperille ja kuivata 100-asteisessa uunissa alatasolla reipas tunti. Mantelijauhetta voit käyttää leivonnaisiin, taikinoihin, leivitykseen, smoothiejuomiin, puuroon, mysliin.. tai sekoita mantelijauhetta muutamaan ruokalusikalliseen hunajaa ja ota suihkuun mukaan. Nopea kuorintavoide on valmis. Huomasin myös puristellessani mantelimaitoa harson läpi, että kädet tuntuivat sen jälkeen ihanan pehmeiltä! Jos mantelimaitoa jää yli ja et keksi sille käyttötarkoitusta, hiero sitä käsiisi ja käsivarsiisi ja huuhtele lopuksi vedellä.


sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Juhlalounas Maikkulan Kartanossa

Helmikuun alussa juhlistimme appeni pyöreitä vuosia juhlalounaalla Maikkulan Kartanossa. Maltoin jopa räpsäistä kuvat ennen syömistä jokaisesta annoksesta, mikä on mielestäni hyvä suoritus- jopa minulta! Kuvat ovat puhelimesta. Kuvien laatu on mitä on.

Olemme perheeni kanssa jo vakioasiakkaita. Tanssimme mieheni kanssa häitämme Maikkulan Kartanossa vuonna 2010 ja sen jälkeen joka vuosi käymme siellä syömässä joko äitien- tai isäinpäivälounaan. Ruoka on aina äärimmäisen herkullista, erityisesti lammasruuat, joita suosittelen lämpimästi tilaisuuden tullen maistamaan.

Juhlalounas oli katettu seurueellemme Lohikellarin rakennukseen. Ylimmästä kerroksesta oli upeat maisemat lumisen Oulujoen yli. Pelkästään jo miljöö ja kaunis kattaus vanhoine pitsiliinoineen oli elämys.

Alkupalaksi tarjoiltiin paahdettua punajuurta ja vuohenjuustomoussea. Lisäksi annoksessa oli herkullinen porkkana-sipulivinaigrette, rucolaa ja pinjansiemeniä. Äärimmäisen ihana aloitus aterialle.




Pääruokana oli poron sisäfilettä, kaarnikkakastiketta, savuporokermaperunoita ja paahdettuja juureksia. Maikkulan Kartanoon poro tulee Utsjoelta asti. Liha oli täydellistä: kypsyys, pehmeys, kastike.. kaikki!




Jälkiruuaksi nautimme crème brûléen hillojen kera. Koostumus oli pehmeän hytisevä ja sokerikuorrutus rapsahti juuri niinkuin kuuluukin. Mainio lopetus upealle lounaalle.




Miten sitä ihminen voikaan olla niin pyörryksissä syötyään mahansa täyteen hyvästä ruuasta. Kolmen ruokalajin (onnistunutta) ateriaa ei kovin usein tule syötyä, ja silloin kun sellaista saa, (vielä toisen valmistamana) on nirvana hyvin lähellä.