sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Chicks and chips - rapeat kananugetit

Olen joskus aikaisemminkin hehkutellut japanilaisen korppujauhon, pankojauhon, erinomaisuutta. Lopputulos paistamisen jälkeen on erinomaisen rapea. Pankojauhoa käytän ihan tavallisen kotimaisen korppujauhon omaisesti myös lihapullissa. Kakkuvuokaa en ole leivittänyt, toiminee varmaankin myös siinä. Murukoko on tavallista korppujauhoa suurempi, joten kakun pinta ei luultavasti ole ihan yhtä tasainen.

Pankojauhokylpyyn pääsivät eräs päivä kanan fileesuikaleet. Kevyt suolaus, pyöräytys pankojauhoissa ja öljyyn porisemaan. Luultavasti olisin voinut suorittaa myös vehnäjauho-kananmunaleivityksen, mutta tällä kertaa nopeus voitti. Uunissa kypsiksi tirisi kaupan ranut.

Nugetit ja ranskalaiset voi syödä sellaisenaan tai dippien kera.

- - - - - - - - - - - - - -

tarvitset:

n. 400 g kanan fileesuikaleita
suolaa
3 dl pankojauhoa

mietoa rypsiöljyä uppopaistamiseen

ranskalaisia


Mausta kanan fileesuikaleet kevyesti suolalla. Pyöritä yksi kanasuikale kerrallaan pankojauhossa ja aseta sivuun.

Kuumenna öljy kattilassa. Voit testata öljyn kuumuutta puisella hammastikulla: jos öljy alkaa kuohua tikun ympärillä, on se riittävän kuumaa.

Paista nugetit öljyssä kypsiksi. Kypsiä ovat, kun pinnan väri on kauniin kullanruskea.







sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Mojitojuustokakkua? Si, señor!

 Alkanutta kesää juhlittiin mojiton makuisella juustokakulla. Miten voisinkaan kuvailla tätä namipommia niin, että se tekisi jollain tavalla oikeutta herkulliselle kokonaisuudelle? Jos pidät limestä- toimii. Jos pidät mintusta- toimii ihan varmasti. Jos rakastat mojitoja- kakku on sinulle!


- - - - - - - - - - - - -


tarvitset:

½ pkt Digestive keksejä (tai vähän reilummin jos haluat kakkuusi hiukan reunoja)
150 g voita

2 dl kuohukermaa
1 prk mascarponejuustoa
2 kananmunanvalkuaista
1 rkl tomusokeria

3 limen kuori
3 limen mehu
2 rkl ruokosokeria
1-2 rkl tuoreita vahvan mintun lehtiä hienonnettuna
4 liivatelehteä
(loraus hyvää rommia)

1 lime ja mintunlehtiä koristeluun


Hienonna keksit ja sulata voi. Sekoita voisula keksimurun joukkoon ja taputtele  seos pohjaksi irtopohjavuokaan. Nosta hetkeksi kylmään jähmettymään.

Vaahdota kerma. Vatkaa kananmunanvalkuaiset ja tomusokeri kovaksi vaahdoksi. Notkista mascarponejuustoa hetki ja yhdistä aineet kevyesti käännellen yhteen.

Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen. Raasta limen vihreä kuori hienoimmalla raastimen terällä. Purista mehu kattilaan, lisää ruokosokeri ja rommi. Anna seoksen lämmetä kuumaksi ja sekoita että sokeri liukenee. Poista kattila liedeltä ja lisää lopuksi joukkoon limenkuoriraaste ja hienonnettu minttu.

Puriste liivakoista ylimääräinen vesi pois ja sekoita limesokeriseoksen joukkoon. Nosta pieni määrä kerma-mascarponeseosta joukkoon ja sekoita hyvin. Yhdistä limeseos varovasti käännellen lopun vaahdon joukkoon.

Kaada seos digestivepohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Mintun maku tasoittuu kakkuun, kun malttaa antaa kakun maustua seuraavaan päivään.







torstai 5. kesäkuuta 2014

Rahkaisa raparperistrudel


En ole vielä päässyt minnekään raparperivarkaisiin, joten kauppahallin tiskistä hain muutaman varren. Miten rakastankaan raparperin pilkkomista ja sen tuoksua! Lapsena tiedettiin yksi ja ainoa (se oikea!) tapa syödä raparperiä. Straight up, raakana. Jos muistettiin tai ehdittiin, pyydettiin mummua antamaan sokeria kuppiin mihin raparperiä vielä dippailtiin. Lapsuuden kesät. Raparperiä ja tikkuja jalkapohjissa, happy days!






- - - - - - - - - - -






tarvitset:



6 oksaa raparperiä
(tai jos käytössä on vähemmän raparperiä, kuten minulla, kuutioi mukaan muutama pieni omppu)
1 dl hillosokeria
loraus sitruunamehua
1 tl kardemummaa



1 prk maitorahkaa
1 kananmuna
1 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria



1 pkt filotaikinaa ja kananmunaa voiteluun
tomusokeria




Nosta filotaikina huoneenlämpöön sulamaan.



Valmista rapaperitäyte. Leikkaa rapaperi paloiksi ja nosta kattilaan hillosokerin kanssa. Lirauta mukaan tilkka sitruunamehua. Keittele kunnes raparperi alkaa päästää nestettä ja vähän pehmenee. Lisää tässä vaiheessa omenakuutiot jos sinulla sellaisia on.



Kun raparperi ja mahdolliset omput ovat pehmeitä, lisää joukkoon kardemumma.

Sekoita maitorahka, muna ja sokerit yhteen.



Aukaise filotaikinalevyt. Nosta yksi levy sivuun. Levitä päällimmäisen kerroksen päälle rahkatäyte ohuelti. Nostele rahkaseoksen päälle valutettu raparperi-omenaseos. Kääri rullalle käyttäen kolmea ylintä filokerrosta. Nosta kääritty rulla takaisin itseäsi päin ja kääri loput kerrokset mukaan. Älä tee tiukkaa pitkoa, vaan tee löysä ja ilmava, mahdollisimman ryppyinen käärö. Nosta strudelirulla uunipellille. Asettele lopuksi sivuun nostamasi filolevy rullan päälle oikein löyhästi ja ruttuisesti. Näin saat rapean kuoren strudelillesi.



Voitele pinta munalla ja tupsuttele reilusti tomusokeria päälle, sokeri karamelisoituu uunissa.



Paista kääröä keskitasolla ensin 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia, laske lämpö 175-asteeseen ja anna paistua vielä toiset 10-15 minuuttia.



Ennenkuin leikkaat strudelia, anna sen hetki jäähtyä, täyte asettuu.



Tarjoile jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.












keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Mehevät perunarieskat

Herkulliset ja nopeat perunarieskat syntyvät näppärästi ylijääneestä perunamuusista. Mielestäni parhaimman lopputuloksen rieskalle saa, kun käyttää oikeista perunoista tehtyä muusia eikä jauheversiota. Makeahko ja mehevä rieska on todella nopea valmistaa, ellei sitten tee pottumuusia juuri tätä ihanaa tapausta varten.

Itse tuntuma taikinaan on sormimuistissa, tarkkoja mittoja tähän ei ole valitettavasti antaa. Taikina syntyi noin neljästä desistä perunamuusia, parista desistä vehnäjauhoa ja pitkästä lorauksesta kermaa. Jauhon määrän arvioin siten, ettei taikinamassa ole vaivatessa tahmeaa, vaan ennemminkin siitä muodostuu pehmeä pallo. Taikinaa ei kuitenkaan saa tehdä liian kuivaksi. Lopuksi taikina vielä aateloidaan ja pehmennetään lorauksella hyvää kermaa. Ripaus suolaa voi olla tässä vaiheessa vielä paikallaan.

Muotoile taikinasta pieniä rieskasia pellille ja paista 200-asteisessa uunissa, kunnes pinta on kauniin kullanruskea.