sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Pulled pork goes quesadilla ja mangosalsa

Olo on kuin olisi keksinyt jotakin mullistavaa; ensimmäisen pyörän tai hehkulampun. Tai ainakin kuvitellut keksineensä jotain mieletöntä kunnes tajuaa että se onkin jo keksitty. Voi naamapalmu. No, minä ainakin iloitsen tästä omasta ahaa-elämyksestäni ja paistattelen itseluodussa glooriassani hetken. Nopea googletus kuitenkin kertoo toista ja pulled pork quesadilla taitaa olla ainakin rapakon takana hyvinkin tuttua. Mutta kun meidän keittiössä tämä koko pulled pork -homma on ihan uusi juttu, tästä saa luvalla innostua ja lähteä kokeilemaan erilaisia variaatioita.

 - - - - - - - - - - - - - - 

kahdelle nälkäiselle

Tarvitset:

Tacomaustettu pulled pork

n. puoli kiloa (tai vähän enemmän) porsaan uunilihaa
purkki salsaa
pussi tacojauhetta
2-3 dl vettä

Sekoita tacojauhe ja lähes kaikki salsapurkista. Jätä salsaa tarjoiluun ja tortillojen väliin. Lisää joukkoon vesi ja sekoita. Kaada lihan päälle uunivuokaan. Anna hautua uunissa 150 asteessa kolmisen tuntia. Itselläni oli tuo pieni määrä lihaa uunissa neljä tuntia ja lihasta tuli aavistuksen kuivaa. Joten vähempi aika uunissa lienee paikallaan.

Poista läski, kalvot ja mahdolliset luut. Revi liha ja sekoittele sitä paistoliemessä.

Levitä tortillalätylle salsaa, revittyä possua ja päälle reilusti juustoraastetta. Taputtele toinen tortillalätty napakasti päälle ja laita uuniin paahtumaan (200 astetta) niin pitkäksi aikaa että tortillan pinta on kauniisti ruskistunut.




Mangosalsa

1 kypsä mango
muutama keltainen kirsikkatomaatti
pala avokadoa
pala punasipulia
lehtipersiljaa

Kuutioi pieniksi paloiksi, sekoita. Lisää joukkoon pieneksi hakattu lehtipersilja. Korianteri sopisi luultavasti hyvin myös, onhan se meksikolaiseen keittiöön kuuluva yrtti. Koska taasen korianteri niinikään ei kaveeraa minun kanssani, enkä minä mielellään sen, lehtipersilja on ihan ok.




Nopea guacamole

1 kypsä avokado (tai loput mitä salsasta jäi)
puolikas valkosipulinkynsi raastettuna
ripaus suolaa
1 tl limen mehua
ripaus cayenne pippuria

Pidän siitä että guacamole on paksua ja chunkya. Käytän pelkkää haarukkaa avokadon muhentamiseen ja mausteiden sekoittamiseen. Pienet sattumat eivät haittaa, tekevät vain soosista autenttisen tuntuista ja makuista.

Vinkkinen. Guacamolen tai avokadon tummumisen voi estää muutamalla pisaralla sitruunan- tai limenmehua. Voit myös tööpätä avokadon kiven valmiin guacamolesoosin pohjalle, näin väri pysyy kauniin vihreänä.



maanantai 22. lokakuuta 2012

What to do, what to COOK?!

Kiitokset Heidille ensimmäisestä saamastani haasteesta. Olen ihan fiiliksissä tästä! Haasteet ovat aina todella hauskoja lukea ja myös itse tehdä. Olen nuorempana ollut ahkera päiväkirjan kirjoittaja. Kavereiden kanssa vaihdeltiin slämyjä (kuka muistaa vielä tällaiset?) ja kirjoittelen edelleen pieniä listoja sinne sun tänne. Tämä haaste onkin todella hauska toteuttaa. Pysyypähän ylhäällä myös blogini puolella suunnitelmani tulevista toteutettavista pöperöistä.



Haasteen ohjeistus:

1. Kiitä haasteen antajaa.
2. Jaa haaste eteenpäin, vaikka 4:lle.
3. Ilmoita näille haasteesta.
4. Kerro oma kahdeksan kohdan to do -listasi.



 1. Brunssi. Olisi ihana valmistaa miehelleni ja minulle jokin rauhallinen sunnuntaiaamupäivä oikein runsas ja täyttävä brunssi. Brunssini sisältäisi munakokkelia ja rapeaa pekonia miehelleni, itselleni löysäksi keitetty kananmuna ja paahtoleipätikkuja. Yhteiseksi hedelmäsalaattia ja makeita amerikkalaisia pannukakkuja. Täyttävän brunssin voisi päättää johonkin överimakeaan suklaaleivonnaiseen.

2. Isänpäiväkakku. Olen jo Nigellan eräästä keittokirjasta löytänyt loistavan kakkuohjeen jota olen päättänyt valmistaa isänpäiväksi miehelleni. En paljasta kakkua vielä, tapahtukoon suklaisen herkun paljastus isänpäivänä!

3. Sukiyaki. Pidän erittäin paljon japanilaisesta ruuasta. Innostus japanilaisesta ruokakulttuurista ei rajoitu ainoastaan sushiin vaan myös muihin japanilaisen keittiön klassikoihin. Sukiyaki kuuluu seuraavaan japsikeittiökokeiluuni. Hyvä ystäväni fiilistelee kanssani japanilaisen keittiön herkkuja joten tämä ruoka kuuluu seuraavaan "tyttöjen päivän" japsimenuun!

4. Paahdetut punajuuret. Punajuuri on tämän hetken se-juttu ja niistä olisi tarkoitus loihtia maailman maukkain lisäke pihvi-illalliselle.

5. Suklaafondant. Onko tämä sellainen jälkiruoka jonka täydelliseen onnistumiseen vaikuttaa täysikuu, juuri oikea lämpötila niin uunissa kuin maankuoren ytimessäkin? Vai kuvittelenko vain. Ehkä suklaafondantin valmistus on helpompaa kuin annan itseni ymmärtää. Sen tulisi olla siis juuri täydellistä!

6. Juustotarjotin. Olen suuri juustojen ystävä. Pari mieletöntä juttua odottelee seuraavaa hetkeä kun saamme herkutella juustoilla. Pikafondue, hedelmiä, pähkinöitä ja tietenkin iso lajitelma rapeita ja pehmeitä leipiä.

7. Halloween mätöt. Miksi vasta tänä syksynä tajusin miten hauska ja monipuolinen raaka-aine kurpitsa on? Isosta talvikurpitsasta keitin mausteista keittoa ja loput kurpitsakuutiot keitin soseeksi ja pakastin. Luvassa amerikkalainen pumpkin pie ja jos sosetta riittää niin kurpitsa muffineja.

8. Koristeellinen fantasiatäytekakku. Ihaillen saa seurata kakkublogeissa esiteltyjä upeita kakkuluomuksia mitä taitavat kädet ja näppärät sormet saavat aikaan. Monesti on niin että minulla ei aika riitä kovin pikkutarkkaan ja öhm.. huolelliseen kakun rakennukseen joten täykkärit ovat jääneet melko simppeleiksi. Mutta siis tällainen koristeellinen krumeluurikakku olisi joskus hauska tehdä.

Alla 1-vuotiskakku viime keväältä tyttärelleni, joka oli silloin kova Barbapapa-fani. Raunakermavaahdot lisättiin vasta ennen tarjoilua. Tätä ihmeellisempiin luomuksiin taidot eivät vielä riitä. Kakku oli todella helppo toteuttaa.


Haastan seuraavat bloggaajat tekemään oman to do -listansa:

Peruspöperön Virpi, Kokit ja Potit blogin Hannele, Cooking and Baking with Marion sekä Tiskivuoren Emäntä.

Mainiota alkanutta viikkoa kaikille!

perjantai 19. lokakuuta 2012

Kotoisa lohikeitto

Joskus tulee vallan ihmeellisiä mielitekoja rehellistä kotiruokaa kohtaan. Lohikeitto valmistuu nopeasti ja on todella hyvää. Tämä maistuu varmasti koko perheelle. Päälle paahdoin pannulla voissa ruisleipäkrutonkeja. Mitään tarkkoja mittoja ei tällä kertaa ole antaa, heittele aineksia mututuntumalla ja oman maun mukaan.

Parasta lohikeittoa koskaan olen syönyt Sokeri-Jussin kievarissa. Ja se liemi. Miten voi olla niin hyvää? Edes itsetehty ei valitettavasti vedä vertoja tälle herkulle.

- - - - - - - - - - - - - -

Kattilallinen

Tarvitset:

perunakuutioita
300 g lohikuutioita (pakaste)
sipuli
punaista maitoa saman verran kuin vettä tai enemmän
suolaa, valkosipulia, 2 maustepippuria, 2 mustapippuria, laakerinlehti, tuoretta tilliä

Laske kattilaan vettä sen verran että perunakuutiot peittyvät. Keitä pippureilla, sipulilla, valkosipulilla ja laakerinlehdellä maustetussa vedessä lähes kypsiksi. Kaada joukkoon maito, lohikuutiot ja anna kiehahtaa. Mausta suolalla ja tillillä.

Leikkaa ruisleivästä kuutioita ja paahda pannulla reilussa voissa rapeiksi.





maanantai 15. lokakuuta 2012

Kinuskikeksit

Olen ollut ihan koukussa Liviltä tulevaan Leila leipoo -sarjaan. Suloiset kesäfiilikset välittyvät ohjelmasta ja muutenkin on hauska seurata ohjelmaa, missä kaikki astioista leivonnaisiin ovat hauskasti harkittuja ja tämän päivän henkeen sopivia.

Tällä kertaa valmistin nopeasti valmistuvia kinuskikeksejä. Myös kaikki raaka-aineet löytyivät kaapista joten aikaa vitkasteluun ei tuhalttu.

- - - - - - - - - - - - - -

n. 23 kpl

100 g pehmeää voita
1 dl sokeria
2 rkl vaaleaa siirappia
2,25 dl venhäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl ruokasoodaa
1 tl kuivattua inkivääriä

Vatkaa pehmeä voi, sokeri ja siirappi vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja sekoita voi-sokerivaahtoon. Jos on tarpeen, anna taikinan hetki levätä jääkaapissa, näin massasta tulee helpommin käsiteltävää.

Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile niistä kaksi pitkää pötkä leivinpaperille. Taputtele niitä ohkaisemmiksi ja painele vielä haarukalla pystyt kuviot.

Paista 175 asteisessa uunissa 12-15 minuuttia. Keksit saavat jäädä sisältä vähän sitkeiksi. Mutta rapeina ne ovat myös oikein oivallisia.



lauantai 13. lokakuuta 2012

Lämmin punajuuri-vuohenjuustosalaatti

Pidän punajuuresta todella paljon, se taipuu melko moneksi ja todella maanläheisellä, melkein multaisella ja makealla maulla erottuu muista juureksista huomattavasti. Lisäkkeenä punajuuri toimii loistavasti.

Keitin muutaman ylimääräisen punajuuren kun tein lindströmin pihvejä ja sain näin aineksia ruokaisaan lounassalaattiin. Muuten: jos pötkö vuohenjuustoa ei mene bäst fööre päivään mennessä jääkaapista, pakasta se! Minä siivutan vuohenjuuston valmiiksi puolentoista sentin kiekoiksi ja pakastan omassa kääreessään. Näin juuston saa nopeasti ja aina tarvittaessa pakasteesta. Ja ei tule hävikkiä. :)

- - - - - - - - - - - - - - -
yhdelle

Tarvitset:

Sydänsalaattia tai mitä tahansa muuta salaattia
1 retiisi
2 keitettyä punajuurta
3 pientä kiekkoa tai 1 iso kiekko vuohenjuustoa
avokadoa
lehtipersiljaa
paahdettuja kurpitsan- ja pinjansiemeniä
valmista balsamico kastiketta




Keitä punajuuret kuorineen, väri säilyy paremmin ja kuori lähtee hyvin sormenpäillä nipistämällä juoksevan veden alla. Paahda siemenet kuivalla pannulla. Suolaa ja paneroi leikatut punajuuret korppujauhossa, paista voissa pannulla. Putsaa pannu ja lorauta pienen pieni tilkka oliiviöljyä ja paista siinä chevrekiekot. Kokoa salaatti.

Salaatissa on mietoja ja maanläheisiä makuja. Messiin sopisi hyvin kirpeä tomaatti tai kaprikset. Tällä kertaa miedon makuinen salaatti sai kaverin kirpeän raikkaasta balsamico-kastikkeesta.



perjantai 12. lokakuuta 2012

Muka-moussaka

Tämä ei ole millään tapaa oikeaoppinen moussaka. Moussakavuoka kuuluu meidän perheen arkiruokiin ja se on joka kerta hiukan erilaista, riippuen siitä millä fiiliksellä on mm. valkosipulin suhteen ja mitä jääkaapista löytyy. Resepti kuitenkin aina sisältää jauhelihaa, tomaattimurskaa, valkosipulia, timjamia ja munakoisoa. Nämä maut vievät samantien Kreikanmaalle ja sopii mainiosti meidän arkimusakaamme. Tällä kertaa valmistui taas uusi kokeilu. Lasagnelevyjen sijasta tomaattikastikkeeseen heitin kaksi kourallista perheen pikkuneidin rusettipastaa. Ja hyväähän tästä sain aikaan tälläkin kertaa.

- - - - - - - - - - - - -

Tarvitset:

1 iso munakoiso
1 iso kesäkurpitsa
1 sipuli
pari tomaattia
1-2 kpl valkosipulin kynttä
400 g paistijauhelihaa
tölkki hyvää tomaattimurskaa, puoli tölkkiä vettä
kuivattua timjamia, tuoretta (tai pakastettua) basilikaa
1 tl sokeria
kanafondia
purkki ruokakermaa
suolaa ja pippuria
lasagnelevyjä tai kaksi kourallista kuviopastaa
oliiviöljyä paistamiseen
juustoraastetta pinnalle




Huuhtele ja leikkaa munakoiso ja kesäkurpitsa kahden sentin viipaleiksi. Asettele leivinpaperin päälle ja mausta suolalla. Laita lämpenevään uuniin ja anna hikoilla ja hiukan saada väriä pintaan sen aikaa kun valmistat jauhelihakastikkeen.

Paista jauheliha, suikaloidut sipulit ja valkosipuli pannulla kypsäksi. Lisää tomaattimurska ja vesi, mausteet, yrtit ja kerma. Sekoita ja maistele maut. Lisää pasta ja sekoita.

Annan pienen vinkin ylijäämä yrteille. Kaupan pakasteesta toki löytyy basilikaa niinkuin pinaattiakin, mutta se on karseata. Jos joskus jää basilikaruukku lojumaan, napsi siitä lehdet talteen ja pakkaa ne ilmavasti pakasterasiaan ja pakasta. Pakkasesta on kätevä ottaa tuoretta yrttiä ja murustella jäinen basilika suoraan kastikkeeseen.




Kasaa vuoka. Pohjalle jauheliha-pastaseosta, päälle munakoisoa, kesäkurpitsaa ja tomaattia. Toista vielä kerran, jätä päällimmäiseksi vielä yksi kerros jauheliha-pastasoosia. Ripottele päälle reilusti juustoraastetta, paista uunissa 200 asteessa noin 40 minuuttia.




tiistai 9. lokakuuta 2012

Lempeän mausteinen kurpitsakeitto

Ostin marketista viiden kilon talvikurpitsan. Kavereiden kesken halloween kurpitsa. Kurpitsa oli kuvausrekvisiittaa syysaiheisiin kuvauksiimme Ainolanpuistossa ja tarkoitus oli että siitä myös loihditaan kuvauksen jälkeen maistuvia herkkuja. Olisi ollut niin siistiä jos kurpitsan malton olisi voinut leikata kurpitsan kuoresta nätisti irti, olisin saanut siitä vielä halloweenlyhdynkin. Malto oli kovaa kuin mikä niin siitä ei tullut mitään. Joten palasiksi meni se homma ja sain kurpitsan lihat ja siemenet talteen.

Tänään kurpitsasta valmistui nopea ja mausteisen lämmittävä sosekeitto. Täydellinen vähän ankeaan syyspäivään kun on hämärää, märkää ja blaah. Makumaailman kautta saa vähän sisällensä intialaisia viboja ja aurinkoa.

- - - - - - - - - - - - -

kahdelle

Tarvitset:

n. 4-5 dl kurpitsakuutioita
puolikas sipuli kuutioina
1 valkosipulin kynsi
vettä
suolaa

½ tl juustokuminaa
½ tl currya
½ tl paprikajauhetta
hiukan vähemmän inkivääriä
vielä vähemmän kanelia
maun mukaan cayenne pippuria
kana- tai kasvisfondia
loraus ruokakermaa tai kookosmaitoa
suolaa ja mustapippuria

Keitä kurpitsat, sipulikuutiot ja pieneksi hakattu valkosipuli kattilassa kypsiksi. Riittää että vettä on sen verran että kurpitsat juuri ja juuri peittyvät. Voit myöhemmin kaataa vähän keitinlientä pois jos haluat keitostasi sosemaisempaa.

Surauta kypsät kurpitsat sipuleineen sauvasekoittimella ja mausta aromaattisilla mausteilla. Maistele välillä. Mausta lopuksi ruokakermalla tai kookosmaidolla. Näin keitossa on upeat intialaisen keittiön fiilikset ja makea kurpitsa saa mainion makuparin kookoksesta.

Paahda pinnalle kurpitsansiemeniä ja tarjoile hyvän leivän kera.

Tyttäreni sai oman versionsa miedommin maustetusta keitosta eteensä ja maistettuaan totesi iso hymy huulillaan: amii! (=nami) ;)






perjantai 5. lokakuuta 2012

Kiireisen arjen pelastaja, kormapurkki!

Niin paljon kuin rakastankin tehdä ruokaa, kauppojen hyllyt tarjoavat oivia tuotteita joilla saat arkiruuan nopeasti pöytään. Vaikka einekset eivät aina kuulukkaan ostoskärryyni, on muutama lemppari millä oikaisen arjessa. Yksi niistä on intialainen kormakastike. Tuunaan valmista kastiketta lisäämällä kanan joukkoon paistovaiheessa sipulia ja kastikkeeseen joko indonesialaista chilitahnaa, sambal oelekia, tai tuoretta chiliä. Valmis naan uunissa paahdettuna on loisto makupari kanakorman kaveriksi. Toim. huom. olen itse valmistanut joskus naanini alusta alkaen. Se on ollut mielestäni vähän pahaa. Miksi siihen tulee niin outo sivumaku? Kaupan on paljon parempaa.

Syy miksi erityisesti haluan kertoa teille tylsähköstä "valmisruuasta" on todella sujuva aasinsiltani pienen pieneen vinkkiin joka mullisti keittiömaailmani täysin!


Mikään ei ole niin ällöä kuin jauhaa suussaan sitkeää, kuivaksi paistettua kanaa. Oletteko koskaan miettineet miksi kiinalaisen ruuan liha on niin mehevää ja pehmeää? Jin Cuihong kirjassaan Kiinalaista ruokaa suomalaisessa keittiössä paljasti tämän salaisuuden. Marinoi kanasuikaleita 5-30 minuuttia tilkassa rypsiöljyä, suolaa ja parissa teelusikallisessa maissi- tai perunajauhoa. Paista liha sitten kuumalla pannulla öljyssä. Tätä ohjetta naudattamalla ette tule valmistamaan kanaa millään muulla tavalla. Maistettuasti kysyt varmasti: miksi kukaan ei ole tätä aikaisemmin kertonut?


Tällä tavoin valmistettuna kana on superpehmeää ja kosteaa. Jos tuntuu että kana kärtsää perunajauhon takia paistinpannuun, lorauta pieni tilkka vettä pannuun niin lähtee kanapalat liikkeelle eivätkä tartu toisiinsa niin helposti.




Oikein mukavaa viikonloppua!

torstai 4. lokakuuta 2012

Pullapäivä - tahmeat vaahterasiirappipuustit

Sara La Fountainin ruokakirjassa Passion for Food on mainio ohje kanelisille ja tahmeille sisaruspullille. Pullien testaaminen on odottanut vain oikeaa hetkeä ja inspiroitumista. Kansainvälistä (tai ainakin ruotsalaista) kanelipullapäivää parempaa hetkeä ei varmaan tule ainakaan vuoteen, joten nyt hihat ylös ja pullataikinan kimppuun.

- - - - - - - - - - - - -

Tarvitset:

Taikina
5 dl maitoa
50 g tuorehiivaa tai 2 pss kuivahiivaa
1-2 tl suolaa
2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 kananmuna
n. 14-15 dl vehnäjauhoja
150 g pehmeää voita

Kanelisiirappi
1½ dl fariinisokeria
3/4 dl (vajaa desi) vaahterasiirappia
3 rkl hunajaa
2 rkl kanelia
3 rkl voita
muutama tippa vanilja-aromia

150 g pehmeää voita väliin
1 kananmuna voiteluun


Lämmitä maito kädenlämpöiseksi, murenna tuorehiiva maidon joukkoon tai sekoita kuivahiiva jauhoihin. Lisää kaikki kuivat aineet (paitsi jauhot) ja kananmuna maitoon. Ala lisäillä jauhoja vähän kerrallaan, sekoita hyvin. Kun jauhoista on sekoitettu noin puolet maitoon ja massasta alkaa muodostua paksua taikinaa, vaivaa taikinan joukkoon pehmeä voi. Alusta loputkin jauhot. Anna taikinan nousta vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.

Taikinan noustessa valmista kanelisiirappi. Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja anna muutama minuutti kiehua kasaan. Nosta sivuun jäähtymään.

Kauli taikinasta ohut levy, siisti reunat. Levitä pehmeä voi taikinalevyn päälle, tiputtele kanelisiirappia reilusti päälle. Rullaa taikina pitkältä sivulta ja leikkaa pötkö 12:een osaan. Voitele vuoka ja nosta pullat pienin kohotusvälein vuokaan. Anna kohota, voitele munalla.



Ohje sanoo paistamaan pullia 200 asteessa alatasolla 20-25 minuuttia. Otin pullat pois uunista, mutta pullasta puolet oli vielä täysin raakaa taikinaa. Pops takaisin uuniin foliohattu päällä, lisää volaa ja kiertoilma päälle. Näin annoin olla vielä 10 minuuttia. Sammutin uunin ja pullavuoka sai lepäillä jälkilämmössä ainakin 15 minuttia. Yksi testipulla ei edelleenkään ollut läpikypsä, mutta muut olivat jo aika hyvin valmistuneita. Ehkä tämän kostean alaosan selitti osin myös pullien märkä täyte, joka valui vuuan pohjalle ja jätti taikinan kosteaksi. Mutta lopulta sain pullat sille mallille että niitä kelpasi syödä. :) Hyviä olivat.

Tahmeista kaneli-vaahterasiirappipuusteista tuli kovasti mieleen kansainvälinen kanelipullaketju Cinnabon. Cinnabonissa olemme mieheni kanssa käyneet muutaman kerran ulkomailla ja tekemäni pullan maku muistutti kovasti näitä tuotteita. Eipä ollut kaukana makuelämyksestä Arnoldsin Spinnykään.

Tavanomaisen tomusokerikuorrutteen tein tällä kertaa tomusokerista, muutamasta ruokalusikallisesta jogurttia ja teelusikallisesta sitruunamehua. Kuorrute odottelee jääkapissa aina seuraavaa pullahetkeä.


keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Tomaattinen chorizo-salamipasta





Äärimmäisen nopea ja helppo pastalounas syntyi tänään kun mietin erilaisia vaihtoehtoja mitä tehdä chorizo paprikasalamipötköstä. Kaapista löytämiäni aineksia vain kasaan ja taas oli aina nälkäisen nälkäkuolema selätetty. Hetkeksi. ;)

- - - - - - - - - - -

kahdelle

Tarvitset:

farfallini rusettipastaa kahdelle (tai mitä tahansa muuta pastaa)
chorizoa, salamia tai chorizo paprikasalamia pötköstä leikattuna
4-5 kpl aurinkokuivattua tomaattia
kokonainen punasipuli
kourallinen halkaistuja kirsikkatomaatteja
tuoretta basilikaa
suolaa
mustapippuria
ripaus sokeria
parmesaania

tarjoiluun hyvää leipää


Keitä pasta suolatussa vedessä hitusta vaille al denteksi. Valmista pastan kiehuessa muut ainekset. Leikkaa vinoja kiekkoja makkarasta, leikkaa sipuli puolirenkaiksi, suikaloi aurinkokuivatut tomaatit pitkiksi suikaleiksi. Halkaise tomaatit.
Laita pannulle ruokalusikallinen aurinkokuivattujen tomaattien öljyä ja paista siinä makkarat, sipuli ja aurinkokuivatut tomaatit. Lisää kirsikkatomaatit vasta kun sipuli alkaa olla kunnolla kypsää. Lisää joukkoon myös ripaus (½ tl) sokeria.
Nosta kauhalla pannulle pastaa ja vähän (3-4 rkl) myös pastan tärkkelystä sisältämää keitinvettä että saat kaikki upeat maut talteen pieneksi kastikkeeksi.
Pyöräytä pasta kunnolla makkara-sipulipaistoksen kanssa sekaisin ja mausta vielä tuoreella basilikalla, suolalla ja pippurilla.
Raasta pasta-annoksen päälle reilusti parmesaania. Buon appetito!